niin sekaisin kuin voi olla, kuin timantit katuojassa

Moikka. En oo kunnolla kirjottanu pitkään aikaan joten nyt ois ehkä sen aika. En tiiä mtä jatkaa, mulla ei vaan oo ollu kovasti juteltavaa. Vaikka ehkä ois ollu paljonkin. Nojoo, koeviikko ohi, mulla oli tänää vapaata. Huomen alkaa sit uus jakso ja se on aika hirvee... joka aamu kasiks joka päivä neljään. Huomenna mul pitäis olla lääkärintarkastus tms mut en todellakaan oo menossa. Eile olin kaupungilla ja ostin takin ja paidan, voin laittaa loppuun kuvat. Ei mulle oikeen kuulu mitään ja ei tä oo kivaa. Joka päivä tulee samanlaine yhtä hirvee aamu ku aina ennenkin. Päivät menee yhtä hitaasti ku aina ennenkin. Päivä päivält vaa hitaammi. Ja ne on ihan turhia. Illat on aina yhtä kamalii, ku tajuu et huomisesta tulee samanlaine ku eilisestä. Kaikki on aika turhaa, ku alkaa miettii. Ainaki tyhmää.  Yhtä hyvin vois olla heräämättä, jäädä nukkuun, ei tarttis miettii. Mut pakko mennä nukkuu, pakko herää, pakko olla hereillä koko päivän, ja joo, miettiä. Et toi sama jatkuu kolme vuotta, ja tuskin muuttuu miksikään se jälkeenkää. Jos koskaan.

Kirjotan vaiks yöl ku aina sillo mul on kaikkee asiaa.
Apulanta on edelleen vaan mun elämän rakkaus. Ja elämä. Ja mul on ikävä ihmisiä.

life

I miss you

..too much.

"syksyl kaikki on vähä synkkää" toni ♥

Moi. Tänä aamunaki ku heräsin säikähdin et oliko toi tapahtunu vaa unta. Koska oon nähny 

tost niiiin monta kertaa unta, et nyt ku se oikeesti tapahtui, niin tä tuntuu tosi epätodelliselta. Toni. Toni Toni Toni. 

Apulanna oli perjantain keikka Venuksessa, yhes yökerhossa. Venasin ulkona jotain 5 tuntia, oli ihan sikakylmä. Olin Jennan ja mun siskon kaa. Yhtäkkiä Apulannan keikkabussi vaan tuli siihen ja niin. Toni ja Sipe tuli sielt ja en tajunnu mistään mitään.

"Tietenki muistan, enhän mä nyt sua vois unohtaa!"

"Mitä kuuluu? Ihan niiku yleensäkki?"

"Syksy on vähän tällasta synkkää ja niin mut kyl se siitä."

"Nähää kesällä."

Juteltiin tosi kauan keikoist, ikärajoist, talvesta, festareist ja kaikesta ja joo. ♥ Oli kivaa ku nyt siin ei ollu muit ja oli aikaa vaa jutella ja olla :) 

Noi lähti ettii hotellii ja Toni vielä halas mua.

"Koit pärjäillä, pidä huolta"

Unohin ottaa Tonin kaa kuvan, mentii sit hotellil venaa ja otettii viel myöhemmi ne kuvat, ja juteltii lisää. Eka Sipe ja Toni vään myöhemmin. Oon tavannu Tonin vaan kerran ennen tätä ja sillo ei ollu tilaisuutta ottaa kuvaa, ja en kyllä ollu siinä kunnossakaan. Nyt mä olin vähän ehjempi niin pystyin juttelee kunnolla ja ottaa kuvat jne. Mulla ois ollu pari juttuu sanoo Tonille mut en oikeen voinu, ja en viittiny sii ku oli niin kiva olo kaikilla, niin alkaa mitään sekoilee.

Toni: "On teil naantalilaisillaki huvit. Istutte tääl satees meiän takii"

Sipe: "Vähä nyt kyl harmittaa ku ette tonne keikalle pääse."

Mä en pärjäis sekuntiikaan ilman tätä ihmistä. En. 

En osaa selittää eikä mun tarviikkaan. Tärkeintä et Toni ite tietää. 

Siis mä oon niin kauan oottanu tota päivää. Niin kauan. Ja en uskaltanu ees toivoo et voisin nähä Tonii tona päivänä. Mä näin. Se muisti mut. Kaikki oli liian hyvin. Nyt mun täytyy odottaa vuosi. Vuosi. VUOSI. Ehkä Apulannan voimalla. Ehkä. Ei oo nyt sanoi. 

You've saved me.