niin sekaisin, kuin voi olla, kuin timantit katuojassa

Moikka pitkäst aikaa :) En oo aikoihin kirjotellu, täs on ollu tosi paljon kaikkee. Oon ollu tuol lukios nyt pari kuukautta ja se on tosi vaikeeta ollu mulle. Jokapäivä ahistaa olla siel, ja en tiiä miten tuun selvii kolmesta vuodesta, mut mä yritän selvii. Mut en mä tiedä. Koeviikko on ohi ja se meni iha huonosti ja en pääse todellakaan kaikista läpi. En.

Sykysin mul tulee aina tä sama fiilis. En osaa selittää. Kaikki tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikeelt ja haluis vaan nukkuu. Tai seistä tuol pimees ulkon ja jäädä sinne. En mä tiedä. Tällanen et vois istuu katolla, katsoo kuuta, kuunnella Apulantaa ja toivoo et joku muuttuis. Tai kaikki.