Kaikki päivät on ollu vaan sellasia että mä oon poltellu kynttilöitä, kirjoitellut tekstinpätkiä joita minun ei pitäisi kirjoittaa ja luen kaikkia kirjoja mitä ei ehkä pitäisi lukea. Minkä sille mahtaa kun samassa huoneessa päivästä toiseen ovat vain minä itse ja ajatukseni. Ei välttämättä aina niinkään hyvä yhdistelmä.
Joskus ois parempi saada sinne joku mun kanssa. Ehkä.
Yhdestä katosta on myös tullu mun lempipaikka. Vaikka itseasiassa se on ollut jo kauan kauan mun lempipaikka.
Teestä on tullut jokapäiväinen ystävä ja mun huone on muuttunut kummasti.
oot maailman kaunein.
VastaaPoista