enkä mä väitä enää olevani

Jonkun mielestä mun saattaa olla turhaa ees pitää blogia, kun tänne niin harvoin kirjoittelen, ja kun niin vähän kuvia lisäilen. Silti tahtoisin jakaa jotakin maailman kanssa. Tekstinpätkiä, satunnaisia kuvia. Jotain mikä ei kuitenkaan ole kovinkaan tärkeää. Minulle se on silti suuri helpotus, kun joku muukin tietää. Niin, mitä tiedätte. En minä tiedä, jotakin minusta ehkä.

Syksy menee eteenpäin ja mä oon paikallani. Nyt on jo syyskuu. Kummallista. 

Kohta on talvi. Sitten on kevät, kesä, syksy ja taas 

talvi. Aika menee niin nopeesti. Menen keittämään teetä ja lämmittelemään.