life won't wait

Tuulee. Aurinko melkee paistaa. On kesä mut mun mieli on ihan muualla. Kokoaika se on vaa jossain. Ties missä. Muualla ku pitäis. Viime yönä meikkasin. Nyt ku pitäis näyttää ees ihmiseltä näytän kuolleemmalta ku ikinä. Ja toi kuva on siis yöllä otettu. Kuollu seki.

Edellispäivänä Pariisin Kevät x 2 ♥ Tämän kylän poikii, odotus, kesäyö, saari, mielikuvituksen tuotetta, matkalla etelään, ehkä kaikki palaa itsestään ennalleen, meteoriitti, saari... Oli aika hyvä olla tuolla joo. Oispa vieläkin siellä. Ja hyvä olla.

Tekis niin mieli kirjottaa kaikkea mut ei vaan jaksa. Kauhee tä kesä on vaa tyhjää täynnä. Missää mitää järkee. Kelasin et ois ees jotain. Ei. Ens kuun 7 päivä Aitooseen, niin, mut siihe on melkei kuukausi. Mä vaan istun mun huoneessa ja tuijotan ulos. Tyhjää ikkunassa. En pysty ees kuuntelee Apulantaa. Oon lukenu Filosofiaa ja katsonu leffoi, ihme, yleensä en jaksa varsinkaan sitä. Nojoo. Tä naamakin kyllästyttää jo niin paljon liikaa mua. Huoh. Nyt oikeesti. 

"Nyt oon niin yksin, yksin tässä maailmassa, jossa yksinäisten on nin vaikee olla. 

Mä tahdon kauas kauas pois, kauas kauas jonnekin."

Ylihuomenna meen Stadiin. Oisin menny varmaa tänään mut autokoulu. Huh. Sielläki kamalaa. 

Ehkäpä tä tästä.

Ehkä ei kuitenkaa. 

Viime yönäkään en saanu nukuttuu. En ees muista mitä tein. Kävin ainaki ulkona jossain kohtaa. Otin kuvan noista kukista. Ainakaa en nähny kunnolla ja pyörrytti, päätin et nyt meen nukkuu ja juoksin sisälle. En muista aloinko siltikään nukkuun. Mut heräsin kahdeksalta ja nyt mua taas väsyttää niin paljon et en tajuu mite pystyn kohta jo lähtee kaupungille taas. Pakko ku se autohomma. Huhhuh. Vois vaa nukahtaa ja nukkuu. Niiku heräämättä enää. Mut ei, ku en saa nukuttuu yölläkään.